"You tried your best and failed so miserably. The lesson is: Never try." - Homer J. Simpson

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Tilipitappi, tippi tappi

Ja näin minäkin vaihdoin blogia alati kenkkuilevasta vuodatuksesta tänne bloggerin puolelle. Itse asiassa tämä vaihto olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, viimeistään vuodatuksen liittyessä osaksi yhtä suurta alma media -perhettä sen Johanna Korhos-kohun aikoihin, mutta enpä silloin saanut aikaiseksi. Sen jälkeen enemmän tai vähemmän on tavallisesti niin rauhallinen ja tasainen luonteenlaatuni vähän hermostellut vuodatuksen pienten takkuilujen ja kirjoitusten hävittämisten takia, mutta tämä viimeinen episodi, jossa palvelin oli yli pari viikkoa alhaalla ja kun se vihdoin viimein - aika hikisesti mutta kuitenkin - alkoi pelittää, olivat kaikki viimeisen kolmen vuoden kuvat suhahtaneet kuin pieru Saharaan. Että kiitti vain, se oli siinä nyt. Meidän tiemme eroavat lopullisesti. Mielellään sitä suosisi suomalaista, mutta joskus se minunkin lehmänhermoni - jos ei nyt ihan katkea niin ainakin - vähän rispaantuu.

Viime perjantaista maanantaihin vietettiin Virroilla Marttisen perinnekylän kupeessa Tending-leirillä. Mervi puuhasteli hieman tokon ja haun parissa (vaikka onkin lajin harrastamisen virallisesti lopettanutkin). Jälkeäkin piti plan A:n mukaan vähän tallustella, mutta aina ei mene niin kuin elokuvissa ja niinpä jäi Merviltä jäljestelyt parempia aikoja odottelemaan. Omatoimisesti tehtiin Elinan kanssa vielä kaksi esineruutua, joista ensimmäisessä saatiin Kaarinan sponsoroimat esineet (taitaa olla rikas nainen kun jotenkin yli puolet esineistä oli jotain rahapusseja ja lompakoita), ja toisessa eksyimme... Kyllä, Peräkylän pessimisti eksyy esineruutuunkin (tässä ruudussa laitoin Iolle esineeksi mökkimme avaimen; vaikken oman koirani puolesta vetoa löisikään, niin kaverin koiraan on kova luotto).

Tokossa taisteltiin samojen vanhojen vireysongelmien kanssa, tällä(kin) kertaa vikaa löytyy rutosti enempi sieltä koirakon kaksijalkaisesta osapuolesta. Noh, paljon pussailtiin koiria ja joku pussasi jotain muutakin (tämä leiri tallentuu ihmisten kiintolevyille ehkä parhainten Leirinä, jolloin Heidi pussasi Rölliä). Loppukaneettina kun oltiin jo Ooppeliin survoutumassa, huusi Jonte peräämme vielä "Potkikaa toisianne!" Että kai se siitä taas se toko-treenimotivaatio nostaa rumaa, karvaista päätään... (Kun vielä olisi aikaa treenata.)

Uusi leiripaikka oli toki vähän prameampi kuin Hiidenhelmi, mutta se semmoinen tietty yhteisöllisyys jäi puuttumaan kun porukka oli hajaantunut ympäri mökkikkylää ja koulutuskentätkin olivat eri paikassa kuin yöpyminen. Jotenkin muutenkin on ehkä leireilytaidot vähän ruosteessa, kun vasta sunnuntai-iltana päästiin siihen "eitästätuumitään-köysikaulaan-mieoonihanhuono"-periaatekeskusteluun. Toki mie jo heti lauantaina jo tunteja ennen Mervin performanssia jo vuolaasti kyynelehdin hakumetsässä mutta se nyt vain jotenkin kuuluu asiaan eikä nyt ole niin erityisesti mainitsemisen arvoinen asia. Mervi taasen arvosti erityisesti majoituspaikkamme järvenrantasijaintia, se suorastaan karkasi veden äärelle ainakin 20 kertaa. Oli kyllä ihan mukavaa päästä tällaisen pidennetyn viikonlopun muodossa pois arjen tappavasta tylsyydestä ja tästä ylenmääräisen työnteon oravanpyörästä.

Kotimatkalla löydettiin vielä ehkä Suomen retroin huoltis. Hyvin olisi voinut Vilénin Sulo seisoskella siellä tiskin takana, sellaista perinteistä essonbaarifiilistä. Bensan hinnatkin oli ihan tussilla pahville kirjoitettu tien poskeen. Oltiin ihan että jos tämä olisi meidän nurkilla niin meillä olisi uusi kantapaikka.

Muista suunnitelmista sen verran, että jos Luoja suo, niin tokon piirinmestikset syyskuussa Kotkassa ja PK-piirinmestikset Kouvolassa.

Ja koska se vuodatus ne viimeisimmätkin kuvat sinne bittiavaruuden äärettömyyteen kadotti ne valokuvat, niin tässä vielä muutama viime aikojen harrastusten parista.

Kestävyyskoetreeniä Matkakeitaan terdellä

Virallinen juhannuskuva

Merkka elementissään

3 kommenttia:

  1. Vitsi, ja sait vielä pinkin taustan täällä bloggerissa. Kyllä kannatti vaihtaa. :)

    Kesänjatkoa!

    t. Ansu

    VastaaPoista
  2. Järkyt värit :)))
    Juu, mää vaihdan aina lompakkoa, kun se on repeämäisillään seteleistä.
    Tiedänpä muutaman muunkin Vuodatukseen kyllästyneen
    Terveisin Nimim. Alman orjana 18 vuotta

    VastaaPoista
  3. Makee tää pinkki =) Juu todellakin kannatti vaihtaa!

    VastaaPoista