Lauantai-iltapäivästä oli sitten laukut pakattuna ja matka kohti Tanskanmaata saattoi alkaa. Lauttamatka meni ihan kivasti, kävin aikaisin nukkumaan koska seuraavana päivänä oli vähän ajamista luvassa.
 |
| Ruotsinlaivassa on tunnelmaa |
Hyvin nukutun yön jälkeen suunnistin kohti laivan buffet-aamiaista, koska ajattelin vetää Ruotsin läpi yhden pysähdyksen taktiikalla. Siinä ei paljon jäädä syömään, joten ahdoin itseni aivan ähkyyn ja sen verran saksalainen olen, että härskisti tein vielä eväsleivätkin matkaan. Ja nakki- ja lihapullanyytit tytöille (ihan oikeesti, kuka muka pystyy syömään jotain rasvassa lilluvaa nakkia tai lihapullaa aamupalaksi?!!)
Ruotsin puolella navigaattorin kanssa tuli heti erimielisyyksiä. Mun navi sanoo mulle aina
links und
rechts ja koska mun navissa ei ole Tanskaa laisinkaan, niin tehtiin Elinan kanssa vaihtarit, ja Elinan navi sanoi koko ajan pysy vasemmalla. Kun olin liki tunnin ajanut Tukholman liikenneympyrästä toiseen pääsemättä puusta pitkään (ooppelin ikkunat ihan huurussa, koska ooppelin hiilet oli taas jumissa), tajusin, että aina kun navigaattori sanoo pysy vasemmalla niin minä käännyn oikealle. Tämän epäkohdan kun sain korjattua, pääsin jopa motarille, mutta mun sekoiluistani suivaantuneena navigaattori ei sitten näyttänytkään motaria, vaan pieniä katuja ja kujia ja käski tekemään uparia koko ajan. Pidin sitten ensimmäisen pikku tauon, lenkitin koiria vähän ja sitten kun jatkettiin matkaa, niin navigaattorikin oli päässyt yhteisymmärykseen suunnasta.
Seuraava paussi noin kolmen ja puolensadan kilometrin paikkeilla kun tajusin että navigaattori on menossa lautalla Tanskaan ja mie ajattelin mennä sillan kautta. Lautta oli Helsingborgissa ja silta Malmössä. Eihän mulla ollut hajuakaan missä ne sijaitsevat lähinnä toisiinsa nähden, joten parit pikaiset puhelut, jotka sekoittivat pääparkaani vielä enemmän, ja sitten olikin jo pakko ostaa ihan paperikartta. Samalla reissulla ajattelin tankata, mutta eipä mun maksuvälineet siellä huoltiksella kelvanneetkaan. Ja taas jatkui matka.
Aamulla sää oli niin aurinkoinen kuin olla ja saattaa, mutta puolivälissä rupesi tulemaan lunta. Viimein löysin huoltsikan, joka antoi tankata mun kortilla, mutta vain 30 litraa. Laskeskelin, että näillä pärjätään perille asti, pissatin vielä koirat ja sitten kaahattiin Tanskaan asti. Ooppelin radio sanoi sopimuksensa irti 525 km:n kohdalla, mutta onhan mulla kasettisoitin ja kasetteja, niinpä kuunneltiin Matin ja Tepon Valssisuosikit kakkosta nonstoppina (kunnes ajoin isoon routavauriokuoppaan, jolloin sekä ooppelin puhallus että radio alkoivat jälleen pelittää).
Perillä oltiin kahdeksan maissa illalla, Theo ja Mervi saivat tutustua toisiinsa, leikkivät kyllä yhdessä, mutta Theo ei vielä astunut Merkkaa.
Matkasta väsyneenä sitten suunnistettiin Bed&Breakfast Plan B:hen (Plan A:sta oli huone varattuna, mutta Plan A:n omistaja oli unohtanut kertoa että paikka on kiinni, hänet tavoitettiin puhelimitse Thaimaasta...) Majapaikan pihassa Maire sai hirveät juoksuhepulit isolla niityllä - tai näin luulin pimeässä. Aamun valjetessa tajusin, että tyyppi oli juoksennellut lammen jäällä. Aamulla huomasin, että vaikka olin koko paikan ainut ihminen, mulla on täällä seurana sekä lampaita, poni että hauskoja kiharaisia lehmiä.
 |
| Majapaikka sijaitsee keskellä joulukuusimetsää |
 |
| Merkka ja Maukka aamulenkillä |
 |
| Tanskassa on vähän keväämpi jo |
...to be continued...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti