Viime viikko

Maanantaina treenattiin tokoa kahvihuoneella.

Merville ajattelin ottaa luoksetuloon vähän voimaa ja vauhtia (oli Seinäjoella Pipan mielestä "hidas seisominen, hidas maahanmeno, ysipuol", että jos saisi ne 0,25 pisteen vähennykset poies ;)), mutta suunnitelma muuttui lennossa rauhallisen ja hiljaisen paikallapysymisen treenaamiseen kun rupesi liian kivasta treenistä Merkalla mopo keuliin.

Nopein nakinnappaaja 

Tepa oli vähän hassu. Se rupesi ruutuun lähettämisessä säätämään jotain omaa kuviotaan tyyliin "haenpa tästä metalllin ja kierränpä tuon siivekkeen ja luovutan kapulan" yms. Mie tykkään kun pentu on luova <3

Muuten ei viikolla juuri kotitreeniä ihmeellisempää tehty, kotitreenit koostuvat lähinnä Terttusen kaukoista ja seuraamisesta. Torstaina Emmi söi ripulip*sk*t lenkillä, vähän aikaa mietin näitä koiranommistamisen syvimpiä periaatekysymyksiä: kumpi on pahempi: syödä sitä vai kieriä siellä? 

Perjantaina tokoiltiin Essin ja Riitan kanssa Hausjärvellä. Merkka teki kokonaisuustreeniä ollen ihan ok, Terttu oli oma hössöttävä itsensä. Seuraamisen kanssa kipuillaan tällä hetkellä eniten, kun Tepa vain hössöttää. Mulla oli muoriso-osastokin mukana, että käytäisiin vieraassa paikassa lenkillä mummukoille mielenvirkistykseksi. 

Pieni Terttu ja Isojen Koirien Paikallaanolo

Lauantaina oli Valmennusrenkaan näyttökoe Ojangossa. Paljon nähtiin tosi hienoja suorituksia, tuntuu, että tokon taso vain nousee ja nousee vuosi vuodelta. Näytön jälkeen treenasin pikaisesti ja ilman mitään kunnon punaista lankaa molemmat tytöt. Tepa teki pienellä puolella vaikeaa ruutua (buffet-pöydän ja seisovien ihmisten luokse) ja seuraamista (joka oli aivan paskaa, pe oli lelulla hyvä, nyt ihan kauhee...) 

Tiivis tunnelma repsikan jalkatilassa jos takaluukku ei aukee

Mervi teki ruutua (jossa tuli pieni keskeytys kun sinne ruutuun yht' äkkiä syyhkäisi jostain takavasemmalta sellainen pieni ja pystykorvainen, Tepa se tulee läpi häkistä kuin häkistä...), ohjattua, luoksetulon ja loppuun seuraamista. Tuolla Ojangossahan on peili. Ja voi voi voi... Olen nyt tehnyt parisen kuukautta pelkkää asennetta seuraamisessa. Mervihän on ollut kireä ja jännittynyt ja nyt on sitten haettu sitä oikeaa ilmettä motolla "kovat otteet rento meno". Ihan lyhyttä pätkää ja paljon palkkaa, lennosta mukaan ja pieniä teknisiä virheitä sallien. Nooh, jos näin luonteelleni ominaisesti positiivisesti ajattelen, niin ilme on muuttunut juu. Korvat eivät ole enää päätä myöten, ei enää nuolekele huuliaan, vaan korvat on höröllään ja yleisolemus on vapautuneempi. Että sinänsä ollaan päästy tavoitteeseemme. Mutta voi hyvän tähen miltä se näyttää. On vähän ehkä turhan aktiivinen ollakseen tokoseuraaminen. Itse asiassa jopa Pentu-Merkan seuraaminen oli tasaisempaa ja teknisesti korkeatasoisempaa... Tässä se taas nähdään se tokoilijan kategorinen imperatiivi: sitä saa mitä vahvistaa. Hups...

Ai niin! Pirjo ja Anne Kuopiosta olivat myös tulleet näyttökokeeseen. Anne sanoi Pirjolle, että katsopas, Katrikin on tuolla. Ja Pirjo siihen, että eikä oo, eihän tässä parkkipaikalla näy minkäänlaista romua... Ja vähän ajan päästä paikalla tuli myös Susan, joka totesi seuralaiselleen, että kappas, Katrikin on tuolla, hyvin itsekorjatun näköisestä menopelistä päätellen... Ooppelin maine se kasvaa. Taidankin pyytää sitä meille sponsoriksi :)

Se myös joskus nukkuu

Alkaneella viikolla on Merville torstaina tarjolla osteopatiaa, ja lauantaina on meidän vetämän KSSK:n tokokurssin viimeinen kerta. Jos olisi oikein aktiivinen, kävisi tsekkaamassa parin ulkokentän tilanteen josko pääsisi jo pihatreeneihin, mutta taitanee olla kaikki paikat ihan jäässä vielä :(