Hei hei tammikuu

...ei tuu ikävä! Kiva kiva, lunta tulee lisää joka päivä niin ettei perässä pysy. Tänäänkin sain aamulla tehdä sekä omasta pihasta lumityöt että sitten tuosta kylätieltä (homma josta jotkut maksavat tienhoitomaksua - itse päätin, että kun joskus lumityöt tehdään vasta kahden päivän perästä siitä kun lumi on satanut, niin ihan oikeesti nyt hei...), koska mun pitää ajaa ylämäkeen ja olen niin monta kertaa jäänyt jumiin siihen puoliksi pihaan, puoliksi tielle... Tympii.

Onko tää nyt muka kivaa, hä?!!!

Maanantai aloitettiin reippaalla aamulenkillä, 8 km nuoskalumessa niin johan taas tiesi kävelleensä. Iltapäivästä kävin Marjokankaan rundin juoksemassa ja koska Emmi halusi niin kovasti mukaan, niin pääsi sitten sekin pitkästä aikaa hölkälle. Ihmisten ilmoille en sitä enää ole ottanut, koska jotenkin tuolla julkisilla paikoilla haluan että juoksevat kaikki mun edessä että näen ne koko ajan ja Emmi saattaa jäädä usein haaveksimaan, joten menisi vähän säätämiseksi. Tuolla metsässä sen ei niin ole väliä, koska se spurttaa minut aina kiinni omaan tahtiinsa. Ja toisekseen kun en nyt ole enää kehdannut Mairea ottaa juoksulenkeille, niin tuntuu jotenkin pahalta jättää sitä yksin kotiin, joten olen ajatellut, että Emmi voi jäädä pitämään sille seuraa. Täytyy katsoa kun lumet sulavat ja pääsee taas metsäpoluille, että ottaisi Emmin taas useammin messiin. Kyllähän minä tiesin, että jossain vaiheessa noiden ikäerojen takia ollaan siinä tilanteessa, että koko lössi ei pysty enää käymään kaikkia lenkkejä yhdessä, mutta on se kyllä kiva, että nämä tavalliset lenkit mennään koko porukalla vielä. 

Metässä olis kivempaa

Noh, justiinsa olin ehtinyt kotiin hölkältä, niin Elina laittoi viestiä että lähdenkö lenkille, ja minähän en koskaan ole sanonut ei lenkkeilylle, joten lähdettiin sitten vielä semmoinen reilun 8 km:n iltakävely, pääsi Maukka-tätikin vielä kirmaamaan :-) Hyvin jaksaa muori vielä porskuttaa 16 km:n päivämatkoja. Ja tuleehan se Emmikin ensi kuussa jo 13 eikä sille yli 20 km ole temppu eikä mikään.

Kaksi vanhaa puuta 

Tällä viikolla käytiin meidän perinteiset perjantaitreenit jo tiistaina ja myöhään illalla ja taisi kaikki ohjaajat olla vähän töttöröö jo niihin kellonaikoihin ja ainakin mun koiratkin härvelsi enemmän kuin lääkäri määrää. Terttu varsinkin. Ruudun paikka oli aivan kadoksissa, tai itse asiassa koko ruutu oli alkuun kadoksissa... Mervillä oli ruudun merkki hukassa, se kyllä ihan taas silkkaa jääräpäisyyttään oli lukinnut yhden aivan väärässä suunnassa olevan merkin eikä millään meinannut irrottaa siitä. 

Ihan hyviä oltiin, mitä se taas jurputtaa

Muuten ei tässä viikolla olla juuri mitään treenailtu, lenkkeilty vain. 

Ja köllitty kavereitten kaa

Viikonloppuna mulla oli taas Mikkeli-rupeamaa tiedossa opiskelujen merkeissä. Olin paikalla vain perjantaina ja otin Mervin ja Tepan mukaan, koska olin sopinut treenitreffit Satun ja Priiman kanssa. Tytöt olivat olleet koko päivän autossa ja minä viettänyt laatuaikaa äänne- ja muoto-opin seurassa joten meistä ei ehkä kukaan ollut ihan terävimmillään. Mervi teki vain jotain vauhtijuttuja (ruutu - ohjattu - hyppynouto) etten joudu puuttumaan mihinkään vikinöihin tms. ja loppuun idarin istumisen ja se onnistui. Terttu teki samat jutut kuin Priima-sisko (se on meidän pentueessa tapana :-D) eli ruutua, luoksetuloa, seuraamista, hyppyä (tässä kyllä siskot melko samasta puusta veistetty vähän vähemmän voisi olla Evilää ja sitten taas enempi Bubkaa niin hyvä tulisi) ja sitten vielä tunnaria ja kaukoja. Priima on niin hieno ja taitava <3 Tiedostan toki, etten ole ehkä maailman objektiivisin arvioimaan Merkkareiden ihanuutta ja parhautta ja ylivertaista söpöyttä, mutta täytyy kyllä sanoa, että olen ihan kiertoteitäkin kuullut että kivoja ovatten. Ja kyllä niitä on ihana nähdä, mummun kultia <3

The Korvat

Loppuun ehti vähän pistää ranttaliksi :-)

Tänään sunnuntaina treenattiin sitten hakua. Meidän sisukas kolmen eukon ydinporukka ei jäädy eikä huku lumeen (no Elinan ooppeli meinasi tänään kyllä hukkua), mutta nyt rupeaa olemaan ehkä lumikiintiö täynnä. Jos sitä nyt sitten vaikka siirtyisi treenaamaan ilmaisua kentälle siihen asti, että taas pääsee metsään. Mihinkään ei oikein enää pääse treenaamaan, kun tiet ovat ummessa.

Mervinaattori ei kyllä enää (toistaiseksi...?!!!) paljon jää saappaita kiillottelemaan. Tosi kätevää on yrittää itse kuvata omaa suoritustaan.

Vähän Tebaleissöniäkin :-)

Tammikuun yhteenvetoa: 

7 hakutreeniä á 3 maalimiestä ja yksi kahden ukon pläjäys, yhteensä 46 molaria

TOKO-treeniä neljässä eri hallissa (Homeetta, MAH, A-Qility, Korkeavire)

Tuntuu ettei me mitään tehty, mutta kyllähän sitä nyt jotain tuli räpellettyä.

PS.
Jos joku nyt kommentoi tuota Merkan videota että se haukkuu koko ajan niin vastaan että NO SHIT SHERLOCK?!! Enpä ole kuullutkaan, kiva kun sanoit. Olisin voinut laittaa videosta äänet pois kuten Tepalta (ihan vain siksi, että oma ääni kuulostaa niiiin dorkalta, Tepahan ei tuolla tavalla hauku) mutta enpä laittanut. Ihan yhtä kiva on ihan joka hiivatun TOKO-/tottisvideosta saada kommenttia, että mun toinen jalka on vammainen. Kiitosta vain, olen tietoinen siitäkin (btw. mun mielestä on epäkohteliasta nauruhymiöiden kera kommentoida ihmisten ulkonäköä tai vammoja), itse asiassa tälläkin hetkellä särkee lonkkaa niin etten voi sitä ihan helposti unohtaa.  Siinä yksi syy, miksen enää ole hirveästi tykännyt noita Merkan kisavideoitakaan eetteriin laittaa. Mervin piirinmestistoko julkaistiin jossain ranskalaisella tokosivustolla ja luulen, että ne kymmenet ja taas kymmenet kommentit olivatkin kauhistelua että miksei tuo separi mene minnekään paratokoihin ihmisten silmistä, hyi kauhistus. On jo kauemmin ihmetyttänyt, että ihan joka videoon on joltain (siis ihan mun tuntemalta henkilöltä) tullut kommenttia vain mun jalasta eikä puolellakaan sanalla viitattu koirieni suoritukseen, että mikä tällaisten ihmisten motivaatio on? Loukata?

Huhhuh, onkohan mulla jotain patoutumia kun joka postauksen loppuun on tullut joku paasaus :-D

Kevennykseksi vähän peace&love <3

OMG misson mun jalat?